nettovaikutuksia

Nettovaikutuksia tarkoitetaan toiminnan, politiikan, suunnitelman tai projektin kokonaistulosta siinä mielessä, miten kaikki seuraukset otetaan huomioon. Ne kattavat sekä positiiviset että negatiiviset vaikutukset sekä suorat että epäsuorat, sekä lyhyen että pitkän aikavälin muutokset. Nettovaikutukset muodostuvat usein useiden erilaisten vaikutusten summaamisesta ja ne voivat kohdistua talouteen, ympäristöön, terveyteen, sosiaaliseen hyvinvointiin ja muihin yhteiskunnallisiin järjestelmiin.

Arvioinnissa nettovaikutukset pyritään määrittämään vertailukohdan, eli counterfactualin, avulla. Tärkeimpiä työvälineitä ovat kustannus-hyötyanalyysi, vaikuttavuusarviointi sekä tilastolliset ja ekonometriset menetelmät kuten difference-in-differences, regressi- tai monimuuttujamallit. Huomioidaan sekä suorat että epäsuorat vaikutukset sekä ajallinen ulottuvuus ja ulkoisvaikutukset. Tätä kautta pyritään rehellisesti mittaamaan kokonaisvaikutus eikä vain yksittäisiä mittareita.

Nettovaikutukset voidaan jäsentää eri tavoin: suoravaikutukset (esimerkiksi toiminnan välittömät taloudelliset muutokset), epäsuorat vaikutukset ja ulkoisvaikutukset (spillover-vaikutukset), sekä vaikutukset tulonjakoon ja oikeudenmukaiseen kohteluun. On tärkeää tunnistaa sekä odotetut että odottamattomat seuraamukset sekä ryhmien väliset eroavaisuudet.

Haasteita nettovaikutusten arvioinnissa ovat epävarmuus, attribution-ongelmat, oikea aikahorisontti sekä mahdolliset ristiriitaiset intressit. Lisäksi on tärkeää huomioida sekä homogeeni- että heterogeeniset vaikutukset eri väestöryhmissä ja alueilla.

Esimerkki: infrastruktuurihanke voi lisätä taloudellista toimintaa suoraan, mutta aiheuttaa ympäristöhaittoja ja muuttaa asuntomarkkinoita sekä liikkumisen tapa- ja kustannusrakennetta. Nettovaikutusten arvioinnissa pyritään yhdistämään nämä vaikutukset kokonaiskuvaksi.