määritteiden

Määritteiden on monikkomuoto sanasta määrite, jolla tarkoitetaan useita määritteitä: ominaisuuksia, kriteerejä tai ehtoja, joita käytetään määrittämään, rajamaan tai luokittelemaan ilmiöitä. Määrite-sanan merkitykset ovat kontekstisidonnaisia ja niitä käytetään erityisesti tieteellisessä ja teknisessä tekstissä.

Määrite voi tarkoittaa sekä yleistä ominaisuutta että tarkkaa ehtoa. Matematiikassa ja logiikassa määrite (tai määritey) viittaa ominaisuuteen tai predikaattiin, joka määrittää, kuuluuko jokin kohde tiettyyn joukkoon. Kielitieteessä määritteet voivat puolestaan olla lausekkeita tai sanoja, jotka määrittävät substantiivin tai rajoittavat sen merkitystä. Tavanomaisesti määrite eroaa toisinaan määritelmästä: määritelmä antaa sanan tai käsitteen virallisen merkityksen, kun taas määrite viittaa enemmän ominaisuuksiin tai kriteereihin, joilla ilmiö kuvataan tai luokitellaan.

Etymologisesti määrite juontaa juurensa verbistä määrittää, jonka merkitys on 'to define, determine'. -e- ja -t-päätteet muodostavat nominaalisen muodon, ja sana taivuu monikkomuotoon kuten määritteet, määritteet ja sen genetiivimuodot kuten määritteiden.

Käyttö eri alalla: määritteet esiintyvät yleisimmin tutkimus- ja raportointikonteksteissa, joissa asetetaan rajat tai kuvataan ominaisuuksia. Esimerkkejä ovat tutkimuksen määritteiden valinta, tuotteen määritteiden lista tai haun määritteiden asetukset. Määritteet voivat olla sekä konkreettisia arvoja että luokituksia, ja ne voivat yhdessä muodostaa määritejoukon, jolla ilmiö luokitellaan.

Katso myös: määritelmä, määrite, kriteeri.