munuaisfunktiosta

Munuaisfunktio viittaa munuaisten kykyyn ylläpitää elimistön nestetasapainoa, säilyttää elektrolyyttejä ja hapetus-emäs-tasapainoa sekä poistaa kuona-aineita verestä virtsaan. Munuaiset osallistuvat virtsan muodostukseen, verenpaineen säätelyyn sekä hormonituotantoon, kuten erytropoietiiniin ja D-vitamiinin aktivoitumiseen.

Anatomisesti munuaiset koostuvat nefroneista, joiden glomerulus suodattaa veren ja joiden tubulukset hoitavat takaisinimeytymisen sekä erittymisen. Tuloksena syntyy virtsaa, jossa on vettä, elektrolyyttejä ja kuona-aineita kuten ureaa ja kreatiniinia. Riittävä suodatuskyky on välttämätöntä aineiden poistamiselle ja elimistön homeostasis-tilan ylläpitämiselle.

GFR eli glomerulaarinen suodatusnopeus kuvaa munuaisten suodatustyön määrää. Normaali arvo on yleensä yli 90 mL/min/1,73 m², ja sitä arvioidaan usein veren kreatiniinista laskettujen eGFR-lukujen avulla. Munuaisten toiminta voi heikentyä akuutin munuaisvaurion (AKI) tai kroonisen munuaisten vajaatoiminnan (CKD) seurauksena, jolloin nestetasapaino, elektrolyytit ja happo-emäs-tasapaino voivat häiriintyä.

Regulaatioon osallistuvat RAAS-järjestelmä sekä hermostollinen säätely; EPO:n tuotanto vaikuttaa punasolujen määrään, ja D-vitamiinin aktivointi liittyy kalsium-metaboliaan. Testit kuten kreatiniini, urean pitoisuus ja virtsan proteiini antavat viitteitä munuaisten tilasta. Hoito keskittyy taustalla olevan sairauden hallintaan, nestetasapainon ja verenpaineen ylläpitoon sekä tarvittaessa dialyysi- tai siirtotoimenpiteisiin.