monofyleettisyyttä

Monofyleettisyys (monophyly) on evoluution ja systematiikan keskeinen käsite. Se tarkoittaa, että tarkasteltu ryhmä koostuu yhdestä yhteisestä kantamuodosta ja kaikista tämän kantamuodon jälkeläisistä. Tällainen ryhmä muodostaa claden, eli monofyleettisen ryhmän, joka heijastaa todellisia sukulaisuussuhteita. Vastakohtia ovat parafyleettinen ryhmä, joka sisältää kantamuodon mutta ei kaikkia tämän kantamuodon jälkeläisiä, sekä polyfyloginen ryhmä, joka yhdistää lajiryhmiä ilman yhteistä, äskettäin yhteistä kantamuotoa.

Monofyleettisyyden vahvistamisessa korostuvat synapomorfiat, eli yhteiset derived-ominaisuudet, jotka periytyvät yhteiseltä kantamuodolta. Nykyään filogeeniassa yhdistetään morfologinen sekä molekulaarinen data, ja tuloksena tuotetaan puumaisia esityksiä, joissa monofyleettiset ryhmät näkyvät kladeina. Tietokonemallien avulla voidaan testata, ovatko tietyt ryhmät todennäköisiä monofyleettejä ja miten ne liittyvät toisiinsa evoluutiossa.

Käytännössä monofyleettisyyden näkökulma ohjaa tieteellistä luokittelua ja nimistön laatimista. Tavoitteena on, että nimet viestimivät kyseessä olevan ryhmän todellisia evolutiivisia suhteita. Tämä voi johtaa uudelleen nimittämisiin tai ryhmien redefinointeihin tutkimusten ja uusien data-aineistojen myötä. Esimerkkeinä monofyleettisistä ryhmistä pidetään selkärankaisia (Vertebrata) sekä kukkakasveja (Angiospermae), joiden kaikki jälkeläiset ovat samaan kantamuotoon viittaavia.

Monofyleettisyyden käsite on keskeinen työkalu evoluution jäsentämisessä ja luokituksen muodostamisessa, mutta käytännön luokitus voi poiketa teoreettisesta ideaalista, jolloin pohditaan sekä monofyleettisyyden että muiden ryhmittelytapojen merkitystä.