monodentaatteisista

Monodentaatteiset ligandit ovat koordinaatiokemian termi ligandeille, jotka sitoutuvat metallikeskukseen ainoastaan yhdellä donor-atomilla. Tämä tarkoittaa, että jokaista metallisidosta muodostaa vain yksi atomin donori, eikä ligandi siten muodosta chelaattia saman metallin kanssa. Tyypillisiä donor-attoja ovat typen (esim. ammoniakki NH3), happi (esim. H2O, OH−) sekä halogeenit ja valenssina tärkeät myrkyttömät hiiliatomit kuten CN− ja CO.

Monodentaatteisuus on vastakohta polydentaatteisuudelle, jossa ligandilla on useita donor-Atomioja ja joka voi muodostaa chelaatteja. Chelate-efekti kuvaa sitä, että polydentaatteiset ligandit muodostavat tyypillisesti vakaita komplekseja johtuen useammasta sidoksesta ja entropiasta koituvasta edusta. Esimerkkejä polydentaatteisista ligandeista ovat glysiini (bidentaatti, kaksi donor-atomia) ja EDTA (hexadentaatti, kuusi donor-atomia). Monodentaatteiset ligandid voivat sitoutua monella eri tavalla metallin ympärillä, mutta ne eivät itsessään muodosta chelaatteja.

Käytännössä monodentaatteiset ligandit mahdollistavat erilaisten koordinaatiogradien ja nopeasti substituanttien komplekseja. Esimerkkejä tyypillisistä monodentaatteisista komplekseista ovat octaa- ja heksaa-koordinaattiset rakenteet, joissa useat samanlaiset ligandid sitoutuvat samaan metalli-ioniin. Näiden ligandien studointi on keskeistä katalyysissä, spektroskopiassa ja rakennetta ohjaavissa koordinaatioreaktioissa.