monikiteiset

Monikiteiset ovat aineita, jotka koostuvat useista pienistä kristalleista eli rakeista. Jokaisella rakeella on oma kristallijärjestyksensä, ja rakeiden välissä on rakeen rajoja. Toisin kuin monokiteiset (yksittäiskiteiset) aineet, monikiteisissä ei ole yhtä pitkää, jatkuvaa kiderakennetta.

Geologiassa suurin osa kivistä on polykrystalline eli monikiteisiä. Ne syntyvät kiteytyessä sulasta aineesta tai metamorfisen uudelleenkiteytyksen seurauksena. Rakeiden koko ja suunta vaihtelevat, mikä näkyy kiven ulkonäössä ja tiheydessä. Esimerkkejä ovat graniitti, basaltti ja monet muut rakeiset kivet.

Materiaalitieteessä monikiteisiä ovat metalliseokset, keramiikat ja puolijohteet. Esimerkkejä ovat teräs sekä erilaiset keramiikat, ja esimerkiksi polycrystalline siliconia käytetään osin aurinkokennoissa (polycrystalline silicon). Rakeiden rajat vaikuttavat mekaanisiin ominaisuuksiin, kuten lujuuteen ja kovuuteen, sekä sähköisiin ja lämmönjohtavuuteen. Hall-Petch-suhteen mukaan pienemmät rakeet voivat parantaa lujuutta.

Synty ja käsittely: rakeita muodostuu, kun materiaali jäähtyy ja kiteytyy tai kun sitä käsitellään lämpötilan ja paineen vaikutuksesta. Prosessoinnilla voidaan hallita rakeiden kokoa ja suuntautumista, jolloin rakennetaan haluttuja ominaisuuksia esimerkiksi rakenteisiin ja elektroniikkaan. Monikiteisten materiaalien ominaisuudet ovat usein keskeisiä valintakriteerejä suunnittelussa ja tuotannossa.