molekyylöistä

Molekyylit ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka koostuvat kahdesta tai useammasta atomista ja jotka ovat sitoutuneet toisiinsa kemiallisilla sidoksilla. Ne muodostavat itsenäisiä rakennusyksiköitä, joiden ominaisuudet määräytyvät sekä koostumuksen että rakenteen mukaan.

Yleisin molekyylien sisäinen sidostapa on kovalentinen side, jossa atomit jakavat elektroniparin. Joissakin tapauksissa vuorovaikutukset molekyylien välillä voivat olla heikompia, kuten van der Waalsin voimat, jotka vaikuttavat tiheyteen, liuottuvuuteen ja lämpötilaominaisuuksiin.

Molekyylejä on hyvin monenlaisia: pienimmät, kuten vesi (H2O), hiilidioksidi (CO2) ja metaani (CH4); sekä suuret ja monimutkaiset, kuten glukoosi, proteiinit ja nukleiinihapot.

Geometria ja konformaatio vaikuttavat molekyylin ominaisuuksiin. Isomeria tarkoittaa samaa molekyylikaavaa käyttävien yhdisteiden erilaista rakennetta tai tilaa, mikä johtaa erilaisiin ominaisuuksiin. Esimerkkejä ovat konstituutiosomeria ja stereoisomeria.

Biologiassa molekyylit ovat keskeisiä: ne muodostavat biomolekyylejä, entsyymejä ja perinnöllistä materiaalia kuten DNA:ta ja RNA:ta. Tutkimuksessa molekyylejä analysoidaan ja mallinnetaan käyttämällä menetelmiä kuten spektroskopiaa, ydinmagneettista resonanssia (NMR), massaspektrometriaa sekä rakenteen määrittämistä röntgenkristallografiassa ja laskennallisessa mallinnuksessa. Näiden avulla ymmärretään molekyylien rakennetta, ominaisuuksia sekä vuorovaikutuksia ympäristön kanssa.