molekyylö

Molekyylö on kemiallinen rakennuspalikka, joka muodostuu kahdesta tai useammasta atoomista, jotka ovat kiinnittyneet toisiinsa kemiallisilla sidoksilla. Yleisimmin nämä sidokset ovat kovalenttisia, joissa atomien elektronit jaetaan. Molekyylön koostumus ja kolmiulitteinen muoto määrittelevät sen ominaisuudet ja reaktiivisuuden.

Rakenteellisesti molekyylö voi olla pieni tai monimutkainen. Kolmiulotteinen muoto määräytyy elektronien parien määrän ja sidosten geometrian mukaan (esimerkiksi VSEPR-teoria). Osa molekyylöistä on polaarisia ja niillä voi olla pysyvä dipolimomentti, kun taas toiset ovat ei-polaarisia ja niiden vuorovaikutukset ovat yleensä heikompia.

Molekyylön massa ilmoitetaan daltonteina (Da) tai grammoina per mole (g/mol). Yksi mooli molekyylejä vastaa massaa grammoina, joka on yhtä suuri kuin molekyylin molaarinen massa. Avogadron vakio, 6,022×10^23, kertoo, kuinka monta molekyyliä yhdessä moolissa on.

Esimerkkejä tunnetuista molekyylöistä: vesi (H2O), happimolekyyli (O2), hiilidioksidi (CO2) ja metaani (CH4). Yksinkertaiset molekyylö voivat reagoida keskenään muodostaen monimutkaisempia yhdisteitä, kuten proteiineja ja nukleiinihappoja biologisissa organismeissa.

Molekyylöiden tutkiminen on keskeistä kemian ja biokemian alalla. Niiden ominaisuudet, kuten koko, muoto ja polaarisuus, vaikuttavat liukenemiseen, vuorovaikutuksiin ja reaktiivisuuteen, minkä vuoksi molekyylöiden perusteiden ymmärtäminen on olennaista aineiden käyttäytymisen selittämisessä.