molekülleri

Molekyylit ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka koostuvat kahdesta tai useammasta atomista, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa kemiallisilla sidoksilla. Nämä atomit voivat olla samaa alkuainetta, kuten happimolekyyli (O2), tai ne voivat olla eri alkuaineita, kuten vesimolekyyli (H2O). Molekyylit ovat aineen pienimpiä osasia, jotka säilyttävät kyseisen aineen kemialliset ominaisuudet.

Molekyylien rakenne ja muoto vaihtelevat suuresti riippuen niiden sisältämistä atomeista ja sidoksista. Atomit molekyylissä ovat järjestäytyneet tietyllä tavalla, ja tämä järjestely vaikuttaa molekyylin ominaisuuksiin, kuten sen reaktiivisuuteen ja fysikaalisiin ominaisuuksiin, kuten sulamispisteeseen ja kiehumispisteeseen. Sidokset, jotka pitävät atomit yhdessä, ovat yleensä kovalenttisia sidoksia, joissa atomit jakavat elektroneja.

Molekyylit ovat kaiken ympärillämme olevan aineen perusrakennuspalikoita. Ne muodostavat kaasuja, nesteitä ja kiinteitä aineita. Esimerkiksi ilmamme koostuu pääasiassa typpimolekyyleistä (N2) ja happimolekyyleistä (O2). Vesi on muodostunut vesimolekyyleistä (H2O). Elämän kannalta välttämättömät orgaaniset molekyylit, kuten proteiinit ja DNA, ovat monimutkaisia molekyylejä, joilla on elintärkeitä tehtäviä. Kemialliset reaktiot tapahtuvat molekyylitasolla, kun vanhat molekyylit hajoavat ja uusia muodostuu.