modularisointi

Modularisointi on prosessi, jolla suuri tai monoliittinen järjestelmä jaetaan itsenäisiin moduuleihin, joilla on selkeät vastuut ja rajapinnat. Tavoitteena on parantaa järjestelmän hallittavuutta, ylläpidettävyyttä ja laajennettavuutta sekä mahdollistaa rinnakkaisen kehityksen ja iteroinnin.

Keskeisiä periaatteita ovat korkea sisäinen yhtenäisyys ja matala riippuvuus muiden moduulien suhteen, kapselointi sekä informaation piilottaminen ja selkeiden rajapintojen määrittely. Moduulien tulisi tarjota konkreettinen, hyvin määritelty tehtävänjako ja suojata muiden osien riippuvuudet. Hyvä modulaarisuus antaa mahdollisuuden vaihtaa tai päivittää moduuleja ilman laajaa järjestelmän uudelleenkirjoittamista.

Hyödyt sisältävät helpomman ylläpidon, nopeamman virheiden paikantamisen, paremmat mahdollisuudet uudelleenkäytölle sekä mahdollisuuden skaalautua ja jakaa järjestelmän komponentteja useisiin moduuleihin tai palveluihin. Haasteita ovat oikeiden moduulirajojen löytäminen, riippuvuuksien ja versionhallinnan hallinta sekä mahdolliset suorituskyky- tai viestintäongelmat. Organisaation kulttuuri ja kehitysprosessi vaikuttavat modulaarisuuden onnistumiseen.

Toteutuksessa käytetään arkkitehtuurisia käsitteitä, kuten kerroksellista arkkitehtuuria, toiminnallista hajautusta tai plug-in-mallia. Moduuleja voidaan testata erikseen, ja rajapintojen sopimusajattelu auttaa varmistamaan yhteensopivuuden. Mikropalveluarkkitehtuuri nähdään laajennettuna modulaarisuuden ilmentymänä, jossa komponentit ovat verkottuneita palveluita. Modulaarisuutta seurataan mittareilla kuten riippuvuuksien määrä, testikattavuus ja versionhallinnan hallinta.