mittayksikköjärjestelmään

Mittayksikköjärjestelmän käsite viittaa mittaamiseen käytettävien yksiköiden sekä niiden välisiä suhteita määrittävään järjestelmään. Se sisältää perusyksiköt sekä niistä johdetut yksiköt sekä säännöt, joiden mukaan mittaustuloksia esitetään ja verrataan.

Nykyisin maailmanlaajuisesti laajimmin käytetty järjestelmä on kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä SI. SI:llä on seitsemän perusyksikköä: metri (pituus), kilogramma (massa), sekunti (aika), amperi (elektrinen virta), kelvin (lämpötila), mooli (aineen määrä) ja kandela (valonlähde). Näistä johdetuilla yksiköillä muodostetaan suurin osa tavanomaisista mittaustuloksista, kuten newton, joule ja pascal. SI käyttää etuliitteitä, kuten kilo-, milli- ja nano-, joiden avulla suureita voidaan ilmaista tarkkaan useilla suuruusluokilla.

Järjestelmää hallinnoi ja päivittää Kansainvälinen punnitus- ja mittauslaitos BIPM, ja siihen liittyviä päätöksiä tekevät CGPM (Conférence générale des poids et mesures). Viimeisimmät suuret uudistukset toteutuivat vuonna 2019, jolloin useat perusyksiköt määriteltiin pysyviksi arvoiksi luonnonvakioiden perusteella (esimerkiksi kilogramma, kelvin ja ampere sekä mooli).

SI:ta käytetään laajasti tieteessä, tekniikassa ja kaupankäynnissä, ja se mahdollistaa mittaustulosten vertailukelpoisuuden sekä kalibroinnin ja laadunvarmistuksen. Joissakin sovelluksissa sekä maakohtaisissa käytännöissä voidaan silti käyttää ei-SI-yksiköitä rinnakkain SI:n kanssa, erityisesti historiallisissa yhteyksissä tai erikoisaloilla. Kaikkiaan mittayksikköjärjestelmän standardointi tukee kansainvälistä viestintää ja yhteentoimivuutta tutkimuksessa sekä teollisuudessa.