mittausväleihin

Mittausväli kuvaa aikaväliä kahden peräkkäisen mittauksen välillä. Se määrittää, kuinka usein data kerätään tai tallennetaan. Mittausvälit vaikuttavat havaittavien ilmiöiden dynamiikkaan: lyhyet mittausvälit voivat tallentaa nopeita muutoksia, mutta lisäävät datamäärää ja energiankulutusta; pidemmät mittausvälit vähentävät datamäärää ja energiankulutusta, mutta voivat heikentää muutosten havaitsemista.

Valinta perustuu ilmiön nopeuteen, tarvittuun tarkkuuteen sekä mittausjärjestelmän ominaisuuksiin: laitteiston rajoituksiin, mittausvirheisiin sekä tallennuskapasiteettiin. Esimerkiksi nopeasti muuttuvien prosessien seuraamiseen käytetään lyhyitä mittausvälit, kun taas harvoin muuttuvissa olosuhteissa voidaan käyttää pidempiä välejä. Näytteenottoa suunniteltaessa on huomioitava Nyquistin näytteenottolause: näytteenotto tulisi olla riittävän tiheää suhteessa ilmiön nopeimpiin vaihteluihin.

Mittausvälit vaikuttavat myös datan hallintaan: pitkät mittausvälit vähentävät tallennus- ja laskennantarvetta, mutta voivat johtaa epäjatkuviin tai menetettyihin havaintoihin. Lyhyet mittausvälit lisäävät kustannuksia ja voivat rasittaa järjestelmää. Käytännössä mittausvälit ovat usein kiinteitä tai dynaamisia, ja niitä voidaan säätää automaattisesti prosessin tilan mukaan.