mikroliitännät

Mikroliitännät ovat pienikokoisia sähköliittimiä, joiden tehtävänä on yhdistää sähköinen signaali, virta tai data kahden tai useamman komponentin välillä tilassa, jossa tilaa on rajoitetusti. Niitä käytetään laajasti kuluttajaelektroniikassa, kuten älypuhelimissa, tableteissa, älykelloissa sekä ajoneuvojen sensorijärjestelmissä, joissa laitteen pienuus ja keveys ovat keskeisiä vaatimuksia.

Mikroliitännät jaotellaan yleisesti käyttötarkoituksen mukaan; yleisimpiä ovat board-to-board -liittimet, joilla kaksi piirilevyä kytketään suoraan toisiinsa, sekä johto- tai kaapeliliittimet, joihin johdot tai kaapelit kiinnitetään. Lisäksi on FPC/FFC-liitäntöjä, jotka mahdollistavat joustavan kalvon tai taipun kytkemisen piirilevyyn. Ominaista ovat matala profiili, pieni liitinhäntä ja usein erittäin ohuet tai tiheästi sijoitetut koskettimet.

Suunnittelussa huomioidaan sekä sähköiset että mekaaniset ominaisuudet: jännitteet, virrat, liitosjäykkyys ja kestävyys sekä tapa miten liitin suojataan pölyltä ja kosteudelta. Mikroliitännät voivat muodostaa monimutkaisia verkkoja, joissa on monta kosketinta ja tiiviitä liitostapoja, ja niihin liittyy usein tiivistys- tai lukitusmekanismeja. Käytännön valintaan vaikuttavat esimerkiksi liitännän kesto, liitännäisten määrä, liitinvarren tiiviys ja tuotteen kokonaiskustannukset. Suosittuja valmistajia ovat Molex, Hirose ja JST, jotka tarjoavat laajaa mikroliitin valikoimaa.

Standardointi ja yhteensopivuus vaihtelevat tehtävästä riippuen, mutta yleisesti ottaen mikroliitännät tähtäävät tiiviiseen, luotettavaan ja helppoon asennukseen pienessä tilassa. Ne ovat keskeinen osa nykyisten laitteiden suunnittelua, kun tilankäyttö ja liitännöiden monimutkaisuus kasvavat.