mikrofonitaso

Mikrofonitaso tarkoittaa mikrofonin tuottaman sähköisen signaalin voimakkuutta. Se on huomattavasti matalampi kuin linjataso tai instrumenttitaso, minkä vuoksi mikrofonitaso tarvitsee etuprosessointia, kuten mikrofonipreampaa, jotta signaali voidaan tallentaa tai käsitellä kunnollisesti.

Typillinen mikrofonitaso on noin 1 millivoltista kymmeneen millivoltin arvoihin, mikä vastaa noin -60 dBV…-40 dBV. Mikrofonien impedanssi on yleensä 150–600 ohmia dynamic-tyypeillä, kun taas modernit mikrofonipreamput on suunniteltu 1,5 kΩ–2 kΩ sisäänottoon. Kondensaattorimikrofonit voivat vaatia pienoisia muutoksia tai erityishallintaa, mutta ne pysyvät silti mic-tasolla ilman linjatasoon siirtämistä.

Kytkennät ja virtalähde: yleisin yhteys on balanced XLR -liitäntä, joka vähentää häiriöitä pitkissä kaapeleissa. Kondensaattorimikrofonit tarvitsevat usein 48 voltin phantom-virran, joka syötetään sekä signaali- että maadoitusjohtojen kautta. Dynamiikka- ja suurimman osan kannettavien laitteiden mikkeihin phantom-virta ei ole välttämätön, mutta se ei haittaa niitä, joilla on oikea virransyöttö.

Signaalin käsittely ja äänenlaatu: mikrofonitaso vaatii riittävän laadukkaan preamplan sekä asianmukaisen tehonlähteen. Liiallinen vahvistus lisää kohinaa ja mahdollistaa clippingin, jolloin ääni menettää dynamiikkansa. Huolellinen gain-staging ja hyvänlaatuinen laitteisto parantavat särötöntä ja selkeää tallennusta.

Käytännön merkitys: mikrofonitasoa käytetään pääasiassa laulun, puheen, instrumenttien ja äänitysten ensivaiheessa, ennen linjatasolle tai tai digitaalisen järjestelmän sisäänoton käsittelyä. Se on keskeinen osa äänityksen ja live-äänentoiston perusarkkitehtuuria.