metallinilmaisin

Metallinilmaisin on laite, joka havaitsee piilotettuja metalliesineitä tuottamalla magneettikentän ja seuraamalla sen muutoksia. Sitä käytetään sekä turvallisuuslaitteissa että harraste- ja ammattilaiskäytössä metallin etsimiseen. Ensisijaisia käyttökohteita ovat esimerkiksi turvatarkastukset, arkeologiset ja etsintäharjoitukset sekä kierrätys- ja teollisuussovellukset.

Perustoiminta perustuu sähkömagneettiseen induktioon. Laite koostuu hakukela (yhdistelmä lähetys- ja vastaanottokeloja), ohjainyksiköstä sekä virtalähteestä. Toimintaprosessissa kela tuottaa vaihtovirtaa ja luo magneettikentän; metalliesineen aiheuttamat muutokset kenttään sekä sen kautta syntyvät eddy-current-äänet tunnistetaan vastaanottokelassa ja analysoidaan ohjainyksikköön. Maaperän mineraalisuus voi aiheuttaa häiriöitä, joten laitteissa käytetään maanarvontaa (ground balance) ja erotusta (discrimination) erottamaan eri metallityyppejä sekä parantamaan luotettavuutta.

Tunnistustekniikoissa on kaksi päätyyppiä. VLF-laitteet (Very Low Frequency) käyttävät yhtä tai useampaa kelaa ja analysoivat sekä signaalin amplitudia että vaihekulmaa erottelun parantamiseksi. PI-laitteet (Pulse Induction) lähettävät pulssin ja mittaavat sen palautetta syvemmissä kerroksissa, mikä voi parantaa toimivuutta suolaisessa tai mineraalirikkaassa maastossa. Useimmat harraste- ja ammattilaitteet tarjoavat säädöt, kuten herkkyyden ja syvyyden, sekä esineiden lajittelua.

Käyttöä rajoittavat sekä tekniset että lainsäädännölliset näkökulmat. Laitteita käytetään pääasiassa maaperässä, harrastuksissa ja turvallisuudessa, ja omistajalla on usein velvollisuus ilmoittaa löytöjen oikeasta käsittelystä sekä noudattaa maa- ja kierrätyssääntöjä sekä yksityisyyttä koskevia ehtoja. Metallinilmaisimet ovat kehittyneet huomattavasti vuodesta toiseen, ja nykyiset mallit kattavat laajan valikoiman käyttötarkoituksia ja budjetteja.