merkkimäärityksille

Merkkimäärityksille on suomalainen termi, joka muodostuu sanoista merkk (merkki, symboli) ja määritys (definition, specification). Merkkimäärityksen monikkomuoto merkkimääritykset viittaa siten yleisesti siihen, miten merkit määritellään tai kuvataan eri konteksteissa. Merkkimäärityksille käytetty allatiivimuoto tarkoittaa suomeksi “to/for the character definitions” ja viittaa siihen, mihin määriteltyjä merkkijöitä tai symbolien joukkoja sovelletaan tai mihin ne liittyvät.

Termiä käytetään erityisesti teknisissä yhteyksissä, kuten tiedon käsittelyssä, typografiassa ja tietotekniikassa, joissa määritellään, mitä merkit ovat, miten ne tulkitaan ja miten niitä käsitellään. Merkkimääritys voi kattaa esimerkiksi merkkien ominaisuudet (koodaus, visuaalinen esitys, ääntämys) sekä kartoitukset ja säännöt, joiden mukaan merkit liittyvät koodeihin, fontteihin tai merkkijoukkoihin.

Käyttökontekstit voivat olla:

- Koodauksien ja merkkijoukkojen määrittelyt (kuten Unicode- tai muiden järjestelmien merkkimääritykset).

- Tekstinkäsittely ja ohjelmistoarkkitehtuuri, jossa määritellään, miten eri merkit voidaan tulkita tai konvertoida.

- Fonttien ja typografian hallinta, jossa merkkimääritykset vaikuttavat siihen, mitkä glyphit vastaavat mitkäin merkkeihin.

Merkkimääritykset ovat siten perustavanlaatuisia erityisesti tilanteissa, joissa merkit on määriteltävä tarkasti, jotta data voidaan tallentaa, esittää ja muuntaa oikein. Näiden käytännön ilmentymien tarkat määrittelyt riippuvat sovelluksesta ja standardeista. See also: merkkistö, merkistömääritys, Unicode.