menetettäminen

Menetettäminen on suomenkielinen substantiivi, joka tarkoittaa menetyksen tai menettämisen prosessia: tilannetta, jossa jokin otetaan pois, luovutetaan tai muuten menetetään. Sana muodostuu verbistä menettää yhdistettynä nominalisoivaan -minen-päätteeseen. Menetettäminen kuvaa toiminnan tai tapahtuman luonnetta, ei niinkään pelkästään lopullista tulosta.

Käyttökonteksteja on monia. Arkikielessä sillä viitataan usein esineiden, oikeuksien tai mahdollisuuksien menettämiseen, esimerkiksi omaisuuden menettämiseen tai luvan menettämiseen. Oikeudellisessa ja taloudellisessa kontekstissa menetetty menettämisen prosessi voi tarkoittaa oikeuksien, aseman tai varallisuuden menettämistä tai sen menettämisen uhkaa. Eroa on myös yleisessä sanastossa sanalla menetykset tai menetys, jotka viittaavat lopputulokseen (mitä on kadotettu), kun taas menetettäminen viittaa prosessiin, jossa tällainen tulos syntyy.

Sanan muodostus ja synonyymit ovat suoraviivaisia: menettää verbistä ja -minen-päätteestä muodostuva menetu-teen tarkoittaa prosessia, jossa jotain menetetään. Etymologisesti sana juontaa juurensa verbistä menettää; -minen-loppu kertoo toiminnan tai tapahtuman luonteesta. Menetättäminen on yleiskielessä neutraali, kuvaa sekä arjen että virallisempien yhteyksien käsitteellistä ilmiötä.