matalanpaineen

Matalanpaine on ilmakehän alue, jonka pintapaine on ympäröivää ilmakehää alhaisempi. Pintapaineen arvo on tyypillisesti alle 1013 hPa, ja matalan paineen alueet erottuvat kartalla isobaarien keskusten ympärillä. Matalapaine syntyy, kun ilma kohoaa ja tiivistää pilviä, mikä johtaa sään muuttumiseen.

Matalapaineen alueen ympärillä ilma virtaa kohti keskustaa ja kohoaa, jolloin syntyy konvektiota ja usein pilvisyyttä sekä sateita. Coriolis-voima vaikuttaa virtaussuuntaan: pohjoisella pallonpuoliskolla kiertoliike on vastapäivään ja eteläisellä pallonpuoliskolla myötäpäivään. Alueilla esiintyy usein sadetta, ukkosta ja äkillisiä säämuutoksia.

Tyypit ja ilmiöt: Extratropiset matalapaineet syntyvät suurien ilmavirtauksien ja lämpötilarakojen seurauksena, erityisesti manneralueiden ympärillä. Trooppiset matalapaineet kehittyvät tropiikin alueilla, ja ne voivat kasva lopulta trooppisiksi sykloneiksi tai jopa hurrikaaniksi. Kaikissa näissä keskuksissa on matala paine, ja niihin liittyy yleensä vahvaa tuulta sekä runsaasti kosteutta ja sadeita.

Seuranta ja merkitys: matalan paineen alueet havaitaan barometrin avulla, ja niiden sijaintia sekä voimakkuutta seurataan isobaarikarttojen, satelliittien ja säätietokoneiden avulla. Matalapaineet ovat usein sääjärjestelmien keskus, jonka liikkeet ohjaavat suuret sääkuviot ja sademäärät useilla alueilla.