maksakahjustus

Maksakahjustus tarkoittaa maksan toiminnan tai maksan kudoksen vaurioitumista, joka voi olla akuutti tai krooninen. Se viittaa maksasolujen vaurioitumiseen tai toiminnan heikkenemiseen, ja se voi edetä vajaatoiminnaksi sekä aiheuttaa vakavia komplikaatioita.

Tyypillisiä syitä ovat pitkäaikainen alkoholin käyttö, virushepatiitit (A, B, C), lääke- ja myrkytoksisuus sekä rasvamaksa (NAFLD/NASH). Muita voivat olla autoimmuunimaksasairaudat, perinnölliset aineenvaihduntasairaudet kuten hemochromatosis ja Wilsonin tauti sekä sappitiehyeiden tukokset ja krooninen kolestasis. Maksakahjustus voi ilmetä sekä äkillisesti että vähitellen etenevästi.

Oireet vaihtelevat ja voivat olla oireettomia alkuvaiheessa. Yleisimmät oireet ovat väsymys, ruokahaluttomuus, pahoinvointi, oikean ylävatsan kipu sekä keltaisuus. Vakavammissa tapauksissa voi kehittyä nesteen kertymää vatsaonteloon (ascites), maksan toiminnan heikkenemistä ja maksakirroosiin liittyviä komplikaatioita kuten hepatic encephalopathy. Diagnosointi perustuu verinäytteisiin, joissa mitataan maksasäätöjä kuten ALT, AST, ALP, bilirubiini sekä albumiini ja INR, sekä kuvantamistutkimuksiin ja mahdollisesti maksabiopsiaan. Taustaltaan syyt selvitetään virus- ja autoimmuunitekijöin sekä metabolian ja kiinnittyneiden tekijöiden tutkimuksin.

Hoito kohdistuu taustalla olevaan syyhyn. Tämä voi tarkoittaa alkoholin välttämistä, antiviraalista hoitoa hepatiittien torjumiseksi, haitallisten lääkkeiden lopettamista, painonhallintaa NAFLD/NASH-tilanteissa sekä tarvittaessa immunosuppressiota autoimmuunimaksassa. Vakavissa tapauksissa maksansiirto voi olla ainoa pitkäaikainen ratkaisu.

Ennuste ja ehkäisy riippuvat syystä ja sairastuneen tilasta. Akuutti maksan vaurio voi olla palautuvaa, krooninen voi johtaa kirroosiin ja elinvaurioihin.Ehkäisy keskittyy riskitekijöiden vähentämiseen: alkoholin kohtuukäyttö tai välttäminen, hepatiittirokotteet, varovainen lääkehoito ja säännöllinen seuranta riskiryhmissä.