maanpeittokasveille

Maanpeittokasvit ovat kasvien ryhmä, jonka päätehtävänä on peittää maanpintaa tiheän kasvuston avulla. Ne leviävät yleensä maanpinnan yli ulottuvilla versoilla, köynnöksillä tai ruodimaisilla juurakoilla ja muodostavat usein tasaisen, matalakasvuisen peitteen. Maanpeitteet voivat olla sekä ikivihreitä että talvehtivia lehtikasveja että syyskukinnalla tai rivakalla kasvulla erottuvia lajeja.

Käyttötarkoitukset ovat moninaiset. Ne vähentävät eroosiota, tukevat rinteitä ja pohjoisia penkkejä, torjuvat rikkakasveja ja parantavat mikromiljöön kosteuden sekä lämmön jakautumisen maassa. Visuaalisesti ne tarjoavat yhtenäisen taustan tai reunakivikkoryhmien peittäjän ja voivat muuttaa llevarakenteiden ilmettä sekä vähentää hoitotarvetta pitkällä aikavälillä.

Valinta maanpeittokasville riippuu kasvupaikasta ja tavoitteista. Tärkeimpiä tekijöitä ovat valo (aurinkoisen ja varjoisan paikan ero), kosteus, maaperän koostumus ja pH sekä haluttu korkeus ja talviherkkyys. Osa lajeista on nopeakasvuisia ja leviävät voimakkaasti, toiset kasvavat rauhallisemmin. On myös huomioitava, ettei valittu laji ole paikallisesti invasiivinen tai hallitsematon leviämään.

Hoito on yleensä vähäistä, mutta säännöllistä. Tiheän kasvuston ylläpitäminen voi vaatia keväistä tai kesäistä leikkausta sekä poistamista, jos peite rikkoo tienoja tai kilpailijoita. Lannoitus voidaan tarpeen mukaan tehdä keväällä.

Lisäys tapahtuu useimmiten jakamalla, pistokkailla tai ruodin avulla; joillakin lajeilla voidaan käyttää siemenistä lisäämistä, mutta monesti käytetään leviämistapaa parhaan tuloksen saavuttamiseksi.

Maanpeitteitä käytetään yleisesti penkeissä, rinteillä, reunuksissa, kivipuutarhoissa ja ruukkuistutuksissa, joissa halutaan kestävää ja matalaksi pysyvää kasvimatoa.