lääkehaittoja

Lääkehaittoja, tai haittavaikutuksia, ovat lääkkeen käytöstä aiheutuvia ei-toivottuja tapahtumia, jotka voivat ilmetä milloin tahansa hoidon aikana. Haitat voivat olla lieviä tai vakavia, sekä lyhytaikaisia että pitkäkestoisia, ja ne voivat liittyä yhteen lääkeeseen tai useamman lääkeyhdistelmän yhteisvaikutukseen.

Lääkehaittoja luokitellaan usein yleisiin ja harvinaisiin sekä lieviin ja vakaviin. Yleisimmät haitat ovat esimerkiksi ruoansulatuskanavan oireet, päänsärky ja väsymys. Vakavat haittavaikutukset voivat koskea elintoimintoja, kuten maksaa tai munuaisia, allergisia reaktioita tai äkillisiä, hengenvaarallisia tilanteita, kuten anafylaksia. Joissakin tapauksissa reaktiot johtuvat yksilöllisestä immuunivasteesta tai idiosynkraatista herkistymisestä.

Riskitekijöitä ovat ikä, maksan ja munuaisten toiminnan heikkeneminen, monilääkitys ja vuorovaikutukset, perussairaudet sekä geneettiset tekijät ja alkoholin käyttö. Haittavaikutukset voivat ilmetä pian hoidon aloittamisen jälkeen tai vasta pitkän ajan kuluessaan, ja osa niistä on annosriippuvaisia.

Diagnosointi perustuu potilaan historiaan, lääkityslistaan ja oireisiin. Laboratoriokokeet voivat paljastaa maksaan tai munuaisiin liittyviä muutoksia. Hoitoon kuuluu usein lääkkeen lopettaminen tai korvaaminen, annoksen säätäminen sekä oireiden hoito. Vakavien reaktioiden tapauksessa potilaan on hakeuduttava välittömästi hätätapaukseen; allergisten reaktioiden hoito voi vaatia adrenaliininantoa ja sairaalahoitoa.

Ennaltaehkäisy ja seuranta tähtää yksilölliseen lääkehoitoon, oikeaan määräämiseen ja potilaan ohjeistamiseen. Lääkehaittojen tunnistaminen ja raportointi ovat osa farmakovigilanssia: sekä potilaat että terveydenhuollon ammattilaiset voivat ilmoittaa havaitsemistaan haitoista kansalliseen järjestelmään.