lähisukulaisista

Lähisukulaisista on kyse henkilön lähimmästä perhepiiristä. Termi kattaa yleensä sekä verisukulaisuuden että perhesuhteiden kautta muodostuvat yhteydet, ja sen tarkka laajuus riippuu kontekstista. Yleisesti lähisukulaiset tarkoittavat esimerkiksi vanhempia, lapsia, sisaruksia sekä isovanhempia ja heidän jälkeläisiään, mutta rajat voivat vaihdella käytännön tilanteen mukaan.

Lähisukulaisuuteen voidaan katsoa sekä suoran linjan sukulaisuudet (vanhemmat–lapset–lastenlapset) että sivusukulaisuudet (tädit, sedät, serkut) sekä mahdolliset muut elämänkulkuun liittyvät siteet, kuten avioliitot tai adoptio. Näin ollen aviopuoliso tai adoptioperheeseen kuuluva ei aina ole samaa veristä sukua, mutta usein hän kuuluu läheiseen sukuun kontekstin mukaan.

Käyttökonteksteja sirpaleisesti. Perintöoikeudessa lähisukulaisilla viitataan usein niihin perillisiin, joiden asema on keskeinen. Terveydelliset ja sosiaaliset tilanteet luovat myös tarvetta ymmärtää kuka kuuluu lähisukulaisiin, esimerkiksi tietojen luovuttamisen perusteissa tai suojeluasioissa. Genealogisessa tutkimuksessa lähisukulaiset muodostavat keskeisen rakenteen sukupuiden rakentamisessa.

Tietosuoja ja yksityisyys: henkilötietojen käsittelyyn sekä sukulaissuhdeperusteiseen tiedonvaihtoon sovelletaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja suostumuksen merkitystä. Lähisukulaisista on hyödyllistä ymmärtää, miten suhteet vaikuttavat oikeuksiin ja velvoitteisiin sekä biotiedon jakamiseen eri tilanteissa.