lähdeviitteissä

Lähdeviitteissä on yleistermi, joka viittaa tutkielmissa käytettyjen sekä viitattujen lähteiden luettelointiin ja merkitsemiseen tekstissä. Lähdeviitteet palvelevat väitteiden taustan todentamiseen, lukijan mahdollisuuteen tarkistaa lähteet sekä tekijänoikeuden noudattamiseen. Lähdeviitteet ja niiden hallinta koostuvat kahdesta tasosta: tekstin sisäisistä viitteistä sekä erillisestä lähdeluettelosta tai bibliografiasta.

Yleisesti lähdeviitteeseen sisältyy tekijä(t), julkaisuvuosi, teoksen tai artikkelin otsikko sekä julkaisun tiedot (kustantaja tai lehden nimi, julkaisukanava, volyymi ja numero sekä sivut). Verkkolähteissä lisätään myös URL-osoite sekä usein käyttöpäivämäärä; DOI on suositeltava tunniste. Erilaisia lähteitä on muun muassa kirjoja, tieteellisiä artikkeleita, raportteja sekä verkkosivuja, joille kaikille on omat viiva-designeittiset vaatimuksensa.

Viittausjärjestelmät vaihtelevat, mutta tavoitteet pysyvät samoina: kerätä tekijä, vuosi, otsikko sekä julkaisun tiedot johdonmukaisesti. Kansainvälisiä ohjeita ovat ISO 690 sekä suositummat tyylit kuten APA, Chicago ja MLA. Suomessa oppilaitokset voivat noudattaa ISO 690:aa tai oman tiedekunnan ohjeistusta. Lähdeluettelon järjestys on tyylin mukaan usein aakkosittain tekijän nimen mukaan, ja verkkolähteet merkitään huolellisesti.

Yleisiä käytäntöjä ovat täydellisten tietojen varmistaminen, johdonmukainen muoto ja viitteiden tarkka seuranta, jotta lukija voi tarvittaessa jäljittää alkuperäiset lähteet. Huolellinen lähdeviitteiden kirjoitus ehkäisee plagiointia ja lisää kirjoituksen luotettavuutta.