luuytimiä

Luuytimet ovat luukudoksen sisäosissa sijaitsevia kudoksia, joissa veren solut muodostuvat ja kehittyvät. Ne sijaitsevat pääasiassa luun spongiosassa (cancellous) sekä luiden keskikohdissa. Luuytimet ovat oleellinen osa hematopoiesia, veren solujen muodostusta säätelevää prosessia.

Luuytimet jaetaan punaisiin ja keltaisiin luuytimiin. Punainen luuydin on hematopoieettinen kudos, jossa syntyvät punasolut, valkosolut ja verihiutaleet. Punainen luuydin on erityisen runsasta lapsilla; aikuisilla sen osuus vähenee ja sitä esiintyy pääasiassa lantiossa, sternumissa ja selkärangan sekä reisiluun ja olkavarren pään lähialueilla. Keltainen luuydin koostuu pääasiassa rasvakudoksesta ja toimii energiavarastona; sen osuus kasvaa iän myötä. Tarvittaessa keltainen luuydin voi muuttua punaiseksi esimerkiksi huomattavan hematopoieesitarpeen aikana.

Hematopoieesi tapahtuu luuytimen mikroympäristössä, jossa kantasoluista erilaistuu punasoluja, valkosoluja ja verihiutaleita. Tukirakenteet, solutason vuorovaikutukset ja verisuonitus muodostavat ympäristön, joka säätelee solujen kehitystä ja niiden pysymistä luuytimen sisällä.

Kliininen merkitys: Luuytimen tutkimuksia käytetään hematologisten sairauksien diagnosoinnissa (luuydinten biopsia/aspiraatio). Luuytimen siirrot (autologinen tai allogeeninen) ovat hoitomuoto leukemia- ja muiden verisyöpien kohdalla; niihin liittyy riskejä, kuten graft-versus-host -ilmiö.