lunastuksesta

Lunastus tarkoittaa yleisesti toimintaa, jossa omaisuus palautetaan tai velvoite täytetään maksamalla sovittu hinta tai täyttämällä ehdot. Termiä käytetään sekä rahoitus- että kiinteistö- ja sopimusoikeuden yhteyksissä, ja sen tarkka merkitys riippuu kontekstista.

Rahoituksessa lunastus tarkoittaa sitä, että instrumentin pääoma palautetaan liikkeeseenlaskijan toimesta. Esimerkiksi joukkovelkakirjoja ja muita velkainstrumentteja voidaan lunastaa ennen erää tai eräpäivänä. Lunastushinta on tyypillisesti nimellisarvo, mutta siihen voi sisältyä lisäkorvaus (premium), ja ajankohta määräytyy sopimuksen mukaan. Lunastukseen liittyy usein riski ja tuotto sekä mahdollisuus saada sijoitukselle takaisin tai menettää pääoma.

Kiinteistö- ja kiinnityssuhteissa lunastus tarkoittaa oikeutta tai velvollisuutta palauttaa omistus tietyin edellytyksin. Tämä voi tarkoittaa tilannetta, jossa entinen omistaja tai vakuudellisesti lainannut taho voi lunastaa omistukseen tai takaisin pantatun kiinteistön maksamalla sovitun hinnan sekä mahdolliset korot ja kulut. Lainopillisesti lunastusperusteet ja -menettelyt määräytyvät lainsäädännön, kiinteistökauppakirjojen ja kiinnityssopimusten mukaan.

Lunastus on yleinen käsite useilla aloilla, ja sen tarkat ehdot sekä oikeudellinen merkitys ovat usein määritelty sopimuksissa ja lainsäädännössä. Käytännössä lunastus edellyttää selkeää määräystä hinnasta, aikataulusta sekä mahdollisista korvauksista.