lumikerrokset

Lumikerrokset ovat lumipeitän sisällä esiintyviä kerroksia, joilla on erilaiset ominaisuudet: kiteytymistyyppi, tiheys, kosteus ja kuinka hyvin kerrokset ovat kiinni toisissaan. Lumikerrokset muodostuvat sademäärän, lämpötilan ja ilman liikkeiden vaikutuksesta ja ne muuttuvat ajan kuluessa.

Uusin lumi muodostaa yleensä uuden kerroksen päälleen. Lämpötilan ja kosteuden vaihtelut sekä tuulen vaikutus voivat muuttaa vanhoja kerroksia metamorfian kautta: kiteet kasvavat tai hajovat, ja sidokset tiivistyvät tai heikkenevät. Tuulen aiheuttama lumen siirtäminen ja pakkaaminen tuottaa tiiviimpiä kerroksia, joita kutsutaan usein tuulikerroksiksi. Sateen ja sulamisen jälkeiset tapahtumat voivat luoda erilaisia kerroksia, kuten jäätyneitä tai kosteat kerrokset.

Tyypillisiä kerroksia ovat tuore lumi, vanhempi tiheä lumi sekä tuulen kuljettama kerros. Märät tai jäätyneet kerrokset sekä sulamisvaiheiden jäljet esiintyvät myös yleisesti. Kerrosten ominaisuudet voivat erota toisistaan sen mukaan, miten ne ovat syntyneet ja kuinka kauan niitä on ollut olemassa.

Lumikerroksia tutkitaan lumipinon stratigrafian avulla: mitataan kerrosten paksuudet, tiheyden muutokset sekä lämpötilaprofiilit ja kide-tyyppien muutos. Tutkimusmenetelmät voivat sisältää kenttämittauksia sekä vakauden arviointia kosketus- tai testausmenetelmillä. Näin saadaan kuva lumipeitteen rakenteesta ja sen vakauteen vaikuttavista tekijöistä.

Lumikerrosten vakaus vaikuttaa lumella liikkumisen turvallisuuteen ja lumivyöryriskin todennäköisyyteen. Kerrosten kartoitusta käytetään sekä tutkimuksessa että käytännön riskien hallinnassa.