lukutoiminnot

Lukutoiminnot ovat tietojärjestelmissä ja ohjelmistoissa käytettyjä toimintoja, joiden tehtävänä on hakea ja palauttaa dataa tallennuslaitteilta, muistista tai verkon kautta saatavilla lähteiltä. Ne toimivat vastakohtana kirjoitus- tai muokkaustoiminnoille, jotka tallentavat tai muuttavat dataa. Lukutoiminnot kattavat sekä alhaisen tason operaatioita (kuten suorat muistilukutoiminnot tai tiedoston luku) että korkeamman tason rajapintoja (kuten ohjelmointikielien lukumenetelmät tai tietokantakyselyt).

Kontekstit. Lukutoiminnot esiintyvät monilla tasoilla. Tietokoneen ohjelmoinnissa ne voivat olla alhaisen tason järjestelmäkutsuja (esimerkiksi tiedoston luku POSIX-säikeissä) tai yleiskäyttöisiä IO-rajapintoja kielissä (esimerkiksi C++ istream, Java InputStream tai Python read). Tiedostojärjestelmässä lukeminen palauttaa tiedoston sisällön. Tietokannoissa lukutoiminnot vastaa esimerkiksi SELECT-kyselyjä, jotka palauttavat rivejä tai tuloksia. Verkoissa lukeminen tarkoittaa esimerkiksi datapakettien vastaanottamista palvelimelta.

Ominaisuudet ja suorituskyky. Lukutoiminnot eroavat käytöllään ja suorituskyvyltään: latenssi, läpimeno ja välimuistien vaikuttavat. Välimuistit ja read-ahead -tekniikat parantavat nopeutta, erityisesti peräkkäisissä luvuissa. Sekä muistista että tallennuslaitteista lukeminen on usein paljon nopeampaa, kun data on kerran ladattu välimuistiin. Havaitut virheet ja reunat (kuten loppuun asti lukeminen, EOF) käsitellään asianmukaisesti, ja usein käytetään buffered-lukua tai asynkronisia operaatioita suorituskyvyn parantamiseksi.

Käyttö ja suunnittelu. Lukutoiminnot ovat keskeisiä datan saatavuuden varmistamisessa, suorituskyvyn hallinnassa ja virheenkäsittelyssä. Hyvä suunnittelu huomioi välimuistit, lukujen koko- ja suorituskykymallin sekä sopivat virheilmoitukset.