lokipalvelimet

Lokipalvelimet ovat keskitettyjä järjestelmiä, jotka keräävät, tallentavat, indeksoivat ja tarjoavat pääsyn sovelluksista, laitteista ja käyttöympäristöistä tuleviin lokitietoihin. Niiden tavoitteena on helpottaa virheenkorjausta, suorituskyvyn seurantaa sekä turvallisuusanalyysiä pienentämällä logien hajanaisuutta.

Tyypillinen arkkitehtuuri koostuu logitulostajista tai -välittäjistä (forwarders), jotka keräävät lokitiedot ja välittävät ne keskitetylle tallennusalustalle. Yleisiä protokollia ovat Syslog, RFC 5424 sekä JSON-pohjaiset HTTP-lähetykset. Kerätyt lokit voidaan käsitellä ja rikastaa ennen tallennusta: lisätiedot kuten palvelin, ympäristö ja sovellus liitetään lokitietoihin, suodatetaan epäolennaisuus pois ja normalisoidaan muotoon helpompaan hakuun. Tallennus voi olla indeksoivaa tietovarastoa (esimerkiksi Elasticsearch), tai aikajanaa hyödyntävää tallennusratkaisua (kuten Loki).

Ominaisuuksiin kuuluvat haku ja filtrointi, tapahtumien korrelaatio ja hälytykset sekä visuaaliset kojelaudat. Lokipalvelimet tukevat usein monitasoista skaalautuvuutta, redundanssia ja varmistettua palautumista sekä roolipohjaista pääsynhallintaa ja TLS-salausta siirrossa. Retentiopolitiikat määrittelevät, kuinka kauan lokit säilytetään ja kenellä on oikeus niitä tarkastella.

Käyttökohteita ovat IT- ja sovellusten valvonta, suorituskykyanalyysi sekä turvallisuusanalytiikka. Ympäristöjä voidaan toteuttaa on-premises, pilvipohjaisina tai hybridi-ratkaisuina. Valinta riippuu skaalautuvuuden tarpeista, tietoturvavaatimuksista ja kustannuksista.

Esimerkkeinä avoimen lähdekoodin ja kaupallisista ratkaisuista ovat ELK-Stack (Elasticsearch, Logstash, Kibana), Graylog, Splunk sekä Loki (Grafana Loki); lisäksi Fluentd ja Fluent Bit tarjoavat keräys- ja reititystoimintoja. Lokipalvelimet muodostavat olennaisen osan moderneja operatiivisia ympäristöjä.