liuottimessa

Liuottimessa on suomenkielinen termi, joka tarkoittaa tilaa, jossa jokin aine on liuennut toiseen aineeseen eli liuottimeen. Kun aine liukenee, se muodostaa liuoksen liuottimen kanssa, ja liuottimeen syntyy tasainen sekoitus.

Liuottimessa olevan aineen käyttäytymiseen vaikuttavat monet tekijät. Keskeisiä ovat liuotteen ominaisuudet (polaarisuus, dielektrinen vakio, kyky muodostaa vetysidoksia), liukenevan aineen ominaisuudet sekä lämpötila. Lämpötilan nouseminen yleensä lisää liukenemista joillakin aineilla, kun taas toiset voivat liueta paremmin viileänä. Paine vaikuttaa etenkin nesteen ja kaasun liukoisuuteen, kun taas kiinteän aineen liukeneminen nesteeseen voidaan kuvailla liukenemiskäyräin. Liuottimessa tapahtuva solvatio, eli liuenneen aineen molekyylien ympärille asettuvien moisien vuorovaikutusten muodostuminen liuottimen kanssa, edistää tasaisen liuoksen muodostumista.

Yleisimmät esimerkit: natriumkloridi liukenee veteen, jolloin muodostuu ruokasuolaliuos; sokeri liukenee kuumaan veteen nopeammin kuin kylmään. Liuottimia käytetään laajasti laboratorio- ja teollisuuskäytössä, kuten liuottimina reaktioissa, analytiikassa sekä erissä, joissa liukeneminen mahdollistaa ainesosien erottelun tai mittaamisen.

Liuottimessa tapahtuvalla liukenemisella ja liuottimien valinnalla on keskeinen merkitys kemian, analytiikan ja materiaalitieteen käytännön ratkaisuissa.