liukumiskäyttäytymiseen

Liukumiskäyttäytyminen, tunnetaan myös nimellä "slippery slope" argumentaatio, on argumentointivirhe, jossa väitetään, että jos tietty tapahtuma tai toimenpide toteutuu, se johtaa väistämättä sarjaan yhä vakavampia tai negatiivisempia seurauksia, vaikka näiden välisten yhteyksien todellista todennäköisyyttä ei ole osoitettu. Argumentti perustuu pelolle tulevista negatiivisista tapahtumista sen sijaan, että keskityttäisiin nykyisen tilanteen tai ehdotetun toimenpiteen todellisiin ansioihin ja haittoihin.

Tämän argumentointivirheen rakenteessa usein aloitetaan pienestä ja suhteellisen hyväksyttävästä ehdotuksesta. Tämän jälkeen esitetään sarja oletettuja välivaiheita, jotka johtavat lopulta äärimmäiseen ja epätoivottuun lopputulokseen. Todisteiden puute on tyypillistä liukumiskäyttäytymisessä; väitteet tulevista seurauksista ovat usein spekulatiivisia eivätkä perustu tosiasioihin tai vankkaan päättelyyn.

Liukumiskäyttäytyminen voi olla tehokas retorinen keino, koska se vetoaa yleisön pelkoihin ja huoliin. Sitä käytetään usein poliittisessa keskustelussa ja sosiaalisissa kiistoissa vastustamaan muutoksia tai uusia lakeja. On kuitenkin tärkeää erottaa perustellut huolenaiheet mahdollisista negatiivisista seurauksista ja pelkoihin perustuvasta liukumiskäyttäytymisestä, jossa seurauksia liioitellaan tai oletetaan ilman riittäviä perusteita. Kriittinen arviointi todisteiden ja todennäköisyyksien suhteen on olennaista tämän argumentointivirheen tunnistamiseksi.