liukenemisprosessia

Liukenemisprosessi, eli liukeneminen, on fysikaalinen prosessi, jossa aine, jota kutsutaan liukenevaksi aineeksi, hajoaa ja sekoittuu tasaisesti toisen aineen, liottimen, kanssa muodostaen liuoksen. Liukenemisessa liukenevan aineen partikkelit erottuvat toisistaan ja tunkeutuvat liottimen partikkelien väliin. Tämä prosessi on yleensä tasapainoreaktio, jossa liukeneminen ja kiteytyminen tapahtuvat samanaikaisesti, kunnes liuos on kylläinen.

Liukenemisnopeuteen vaikuttavat useat tekijät. Lämpötila on merkittävä tekijä; useimmissa tapauksissa kiinteiden aineiden liukoisuus kasvaa lämpötilan noustessa, kun taas kaasujen liukoisuus vähenee. Pinta-ala on toinen tärkeä tekijä; mitä suurempi liukenevan aineen pinta-ala on, sitä nopeammin se liukenee. Esimerkiksi jauhemainen aine liukenee nopeammin kuin kokonainen kappale. Sekoittaminen tai agitaatio voi myös nopeuttaa liukenemista, koska se edistää uuden liottimen jatkuvaa joutumista liukenevan aineen pinnalle.

Liuoksen kyky liuottaa lisää liukenevaa ainetta riippuu kylläisyydestä. Kylläinen liuos on sellainen, johon ei enää liukene enempää liukenevaa ainetta tietyissä olosuhteissa. Ylikylläinen liuos sisältää enemmän liukenevaa ainetta kuin normaalisti olisi mahdollista kyseisissä olosuhteissa, ja se on epästabiili tila, josta liukeneva aine voi kiteytyä pois helposti. Liukenemisprosessi on perustavanlaatuinen monissa kemiallisissa ja biologisissa järjestelmissä.