lisääntymiskiertoa

Lisääntymiskierto, tunnetaan myös nimellä kierto, on naisen kuukautisia edeltävä ja niihin liittyvä hormonitoiminnan ohjaama sarja fysiologisia muutoksia, jotka tapahtuvat munasarjoissa ja kohdun limakalvossa. Tämän kierron tarkoituksena on valmistella elimistö mahdollista hedelmöitystä ja raskautta varten. Kiertoa säätelevät useat hormonit, kuten estrogeeni, keltarauhashormoni, follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) ja luteinisoiva hormoni (LH).

Lisääntymiskierto jaetaan yleensä kahteen päävaiheeseen: follikkelivaiheeseen ja luteaalivaiheeseen, joita erottaa ovulaatio eli munasolun irtoaminen. Follikkelivaihe alkaa kuukautisten ensimmäisestä päivästä ja päättyy ovulaatioon. Tänä aikana FSH-hormoni stimuloi munasarjoissa olevien munarakkuloiden kasvua. Kasvavat munarakkulat tuottavat estrogeenia, joka saa kohdun limakalvon paksunemaan. Ovulaatio tapahtuu tyypillisesti noin keskellä kiertoa, kun LH-hormonin piikki saa kypsän munasolun irtoamaan munasarjasta.

Ovulaation jälkeen alkaa luteaalivaihe, joka kestää seuraaviin kuukautisiin. Irronnut munarakkula muuttuu keltarauhaseksi, joka alkaa tuottaa keltarauhashormonia ja estrogeenia. Keltarauhashormoni ylläpitää ja edelleen paksuntaa kohdun limakalvoa valmistellen sitä alkion kiinnittymistä varten. Jos hedelmöitystä ei tapahdu, keltarauhanen surkastuu noin 10–14 päivää ovulaation jälkeen, mikä johtaa hormonitasojen laskuun. Tämä hormonaalinen lasku käynnistää kohdun limakalvon irtoamisen, mikä ilmenee kuukautisina, ja uusi kierto alkaa. Jos hedelmöitys tapahtuu, alkio tuottaa hormonia, joka ylläpitää keltarauhasta ja estää kuukautisten alkamisen.