lisääntymishäiriöihin

Lisääntymishäiriöt ovat tila, joka vaikuttaa henkilön kykyyn lisääntyä. Ne voivat ilmetä monin eri tavoin, ja syyt vaihtelevat suuresti. Joissakin tapauksissa lisääntymishäiriöt voivat liittyä hedelmättömyyteen, jolloin pariskunta ei onnistu tulemaan raskaaksi huolimatta säännöllisestä yhdynnästä. Hedelmättömyys voi johtua sekä miehen että naisen tekijöistä, tai se voi olla molempien osapuolten yhdistelmä.

Naisilla lisääntymishäiriöitä voivat aiheuttaa esimerkiksi hormonihäiriöt, kuten munasarjojen monirakkulatauti (PCOS) tai kilpirauhasen toimintahäiriöt. Myös kohdun rakenteelliset poikkeavuudet, kuten myoomat tai kohdun limakalvon ongelmat, voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen. Tulehdukselliset lantion sairaudet, kuten kohdun tulehdus tai munanjohdintulehdus, voivat aiheuttaa arpikudosta ja tukkia munajohtimia. Ikä on myös merkittävä tekijä naisen hedelmällisyyden laskussa.

Miehillä lisääntymishäiriöt ilmenevät usein siittiötuotannon ongelmina. Näitä voivat olla liian vähäinen siittiöiden määrä, huono siittiöiden liikkuvuus tai poikkeava siittiöiden muoto. Hormonaaliset epätasapainot, kuten matala testosteronitaso, voivat vaikuttaa siittiöiden tuotantoon. Myös kiveksiin kohdistuneet vammat, infektiot, kuten epididymiitti, tai verisuonimuutokset, kuten kiveskohju, voivat olla syynä. Elämäntavoilla, kuten tupakoinnilla, alkoholin käytöllä ja ylipainolla, voi myös olla negatiivisia vaikutuksia miesten hedelmällisyyteen.

Lisääntymishäiriöiden diagnosointi perustuu usein lääketieteelliseen tutkimukseen, kuten hormonimäärityksiin, ultraäänitutkimuksiin ja siemennesteanalyysiin. Hoitomuodot riippuvat häiriön syystä ja voivat sisältää lääkehoitoa, kirurgiaa tai hedelmöityshoitoja, kuten in vitro -hedelmöitystä (IVF).