lipofiilisyydellä

Lipofiilisyyttä, joka tunnetaan myös nimellä rasvaliukoisuus, on aineen kyky liueta rasvaan tai öljyyn. Se on tärkeä ominaisuus monissa kemiallisissa ja biologisissa prosesseissa. Lipofiilisiä aineita kutsutaan hydrofobisiksi eli välttelevät vettä. Vastaavasti aineita, jotka liukenevat hyvin veteen, kutsutaan hydrofiilisiksi eli vesihakuisiksi.

Lipofiilisyyttä mitataan usein jakautumiskertoimella, joka kuvaa aineen suhteellista pitoisuutta kahdessa toisiinsa sekoittumattomassa liuottimessa, tyypillisesti oktaanissa ja vedessä. Korkea jakautumiskerroin osoittaa suurta lipofiilisyyttä. Lipofiilisyys vaikuttaa muun muassa siihen, miten aineet kulkeutuvat ja varastoituvat elimistössä, miten ne vaikuttavat solukalvoihin ja miten ne hajoavat ympäristössä.

Monet lääkeaineet ovat lipofiilisiä, mikä helpottaa niiden imeytymistä elimistöön ja kulkeutumista solukalvojen läpi. Toisaalta liian suuri lipofiilisyys voi johtaa aineen kertymiseen rasvakudoksiin ja hidastaa sen poistumista elimistöstä. Myös ympäristötekijät, kuten torjunta-aineiden leviäminen ja bioakkumulaatio, liittyvät usein aineiden lipofiilisiin ominaisuuksiin.