leviämistapoja
Leviämistapoja tarkoitetaan epidemiologiassa keinoja, joilla taudinaiheuttajat siirtyvät ihmisestä toiseen tai ympäristöön. Leviämistavat voivat olla suoria tai välillisiä, ja taudin tarttuvuus riippuu usein useasta tekijästä, kuten patogeenin ominaisuuksista, isännän vastustuskyvystä ja ympäristöolosuhteista. Yleisimmät leviämistavat ovat seuraavat: suora kontakti, kun infektoitunut henkilö koskettaa toista henkilöä tai hänen eritteitään; välillinen kontakti fomittien kautta, esimerkiksi saastuneiden pintojen tai esineiden kautta; pisaratartunta, suurten pisaroiden välitys lähietäisyydellä yskimisen tai aivastuksen yhteydessä; ilmateitse leviävä aerosolinen reitti, jossa pienet hiukkaset voivat pysyä ilmassa ja kulkea pidempiä matkoja; fekaal-oraalinen reitti, jolloin infektionaiheuttajat päätyvät suun kautta saastuneen veden tai ruoan välityksellä; vektorivälitteinen leviäminen hyönteisten tai muiden välittäjien kautta; sekä vertikaalinen leviäminen äidiltä lapseen raskauden, syntymän tai imetyksen aikana. Terveydenhuollossa tartunnat voivat syntyä hoito- tai asuinympäristön tilapäisistä puutteista, kuten laitteiden tai henkilökunta-kontaktin kautta. Ennaltaehkäisyssä korostuvat käsihygienia, rokotukset, asianmukainen ilmanvaihto ja ilmanlaadun hallinta, turvallinen veden- ja elintarvikkeiden käsittely sekä vektoreiden hallinta ja suojavarusteiden käytöstä innostus.