leväkasvien

Leväkasvit ovat vanha nimitys fotosynteettisille vesistöissä elävälle organismeille. Ne eivät muodosta yhtä tarkkaa taksonomista ryhmää, vaan koostuvat useista linjoista, kuten vihreistä levistä (Chlorophyta), ruskeista levistä (Phaeophyceae) ja punaisista levistä (Rhodophyta).

Leväkasvit vaihtelevat mikroskooppisista yksisoluisista organismeista suurikokoisiin merileviin. Merilevillä on usein kiinnittymiseen tarkoitettu holdfast, vartta vastaava stipe sekä lehtiä muistuttavat blade-osat; joillakin lajeilla rakenne on yksinkertaisempi.

Lisääntyminen on monipuolista: useimmat levät voivat lisääntyä sekä aseksisesti että seksuaalisesti, ja joidenkin lajien elinkaari sisältää haploidisen ja diploidisen vaiheen vuorottelua.

Levät ovat vesistöjen perustuottajia: fotosynteesin avulla ne vastaanottavat auringon energiaa ja tuottavat happea sekä ravintoketjujen pohjaksi. Ne esiintyvät sekä makeassa että suolaisessa vedessä sekä maaperässä kosteissa paikoissa. Osa lajeista muodostaa haitallisia leväkukintoja, jotka voivat tuottaa myrkkyjä ja vaikuttaa kalastukseen sekä terveyteen.

Käyttö ja merkitys: ihmiset hyödyntävät joitakin leväkasveja ruoaksi (esim. nori, spirulina), sekä raaka-aineina ruokaravinteille, lääkinnällisiin tuotteisiin ja bioteknologiaan. Lisäksi levät ovat tärkeitä bioindikaattoreita vedenlaadulle ja niiden runsauden muutokset auttavat seuraamaan rehevöitymistä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia.