laskimonsisäisiä

Laskimonsisäisiä, eli IV-lääkkeitä tai -liuoksia, tarkoitetaan lääkkeiden tai nesteiden antamista suoraan laskimoon. Tämä mahdollistaa nopean ja kontrolloidun vaikutuksen verenkiertoon, jolloin pitoisuudet veressä nousevat nopeasti. Laskimonsisäistä hoitoa käytetään muun muassa nestevajauksen korjaamiseen, lääkehoitoihin, anestesiassa sekä teHo- ja onkopotilailla.

Toteutustavat ja laitteet vaihtelevat. Laskimonsisäisen lääkityksen voi antaa perifeerisen laskimon kautta tai käyttämällä keskitettyä laskimokatetria. Laskimokatetrit voivat olla tilapäisiä tai pysyviä. Annostelu tapahtuu yleensä laskimopunktiosta tai katetrin kautta, ja annostelu voi olla sekä bolus- eli kertanosto että jatkuva infuus. Infuusiolaitteita säädetään manuaalisesti tai pumppujen avulla annostelun hallitsemiseksi.

Käyttökohteet ja vaikutusnopeus vaihtelevat lääkkeen mukaan. Nopea vaikutus sopii hätätilanteisiin ja nestehoitoihin, kun taas jatkuva infuus mahdollistaa tasaisen lääkkeen tai nesteen annostelun pitkällä aikavälillä. IV-hoito mahdollistaa tarkkaa annostelua ja välttää suun kautta tapahtuvaa imeytymistä.

Riskiä esiintyy jokaisessa IV-hoidossa. Mahdolliset haitat ovat infektiot ja tulehdukset, flebiitti, infiltraatio, ilma-embolian riski sekä neste- tai lääkeaineen yli- tai alimäärä. Turvallisuus perustuu aseptisiin käytäntöihin, oikeaan annostukseen ja potilaan säännölliseen monitorointiin. Esimerkkejä IV-liuoksista ovat suolaliuos NaCl 0,9 %, Ringerin laktaatti sekä glukoosiliuokset; joihin voidaan liittää erilaisia lääkevalmisteita.