laskentaresursseja

Laskentaresursseja tarkoitetaan tietotekniikassa käytettävien suorituskyvyn ja tallennuksen hoitamiseen tarkoitettujen komponenttien kokonaisuutta, joita ohjelmat voivat hyödyntää. Tyypillisiä resursseja ovat CPU-suoritusteho, muistivarasto ( RAM ), tallennustila ( kovalevyt tai SSD ), sekä verkkoyhteydet ja I/O-kanavat. Kiihdyttimiä, kuten GPU:t tai FPGA:t, käytetään usein erikseen tai osana suurten tehtävien käsittelyä. Resurssit voivat olla fyysisesti läsnä omassa tilassa (on-premises) tai tarjottu pilvipalveluina (IaaS, PaaS), ja niitä voidaan jakaa virtuaalisesti konttien tai virtuaalisten koneiden avulla.

Resurssien hallinta ja jakaminen tapahtuvat ajoituksen, varausten ja kapasiteetin allokoinnin kautta. Ajoitus yhdistää kuorman ja käytettävissä olevan kapasiteetin; monikayttöjä ympäristöissä resursseja eristetään ja hallitaan käyttöoikeuksin sekä rajoituksin. Pilvi- ja datakeskissä käytetään tyypillisesti resurssipoolien hallintaa, automaattista skaalautuvuutta sekä kuormituksen tasapainotusta.

Käyttöympäristöt vaihtelevat: korkean suorituskyvyn laskenta (HPC), tekoäly ja suurten datamassojen analysointi, sekä kehitys- ja testaus- sekä tuotantoympäristöt. Laskentaresurssien kustannukset, saatavuus ja palvelutasosopimukset (SLA) vaikuttavat suunnitteluun ja käyttöönottoon.

Seuranta ja hallinta ovat oleellisia: mitkät metrikat, lokitus ja hälytykset sekä turvallisuus- ja eristysvaatimukset varmistavat suorituskyvyn, käytettävissä olevan kapasiteetin läpinäkyvyyden ja tietoturvan.