laskentaperustista

Laskentaperustista, tai laskentaperusta, tarkoittaa mittausten ja tunnuslukujen perusteita, joiden mukaan rahamääräiset arvot sekä muut tilastoitavat luvut lasketaan ja raportoidaan. Termiä käytetään erityisesti tilinpäätösten, budjetoinnin ja tilastollisten laskelmien yhteydessä, joissa laskentamenetelmät vaikuttavat tuloksiin.

Keskeisiä osa-alueita ovat mittausperusteet, tulon- ja kustannuslaskennan säännöt sekä arvonmuutosten ja jaksotusmenetelmien valinnat. Laskentaperusteet määritellään yleensä sovellettavien laskentastandardien sekä yrityksen kirjanpitopolitiikan mukaisesti. Suomessa tilinpäätöksen laskentaperusteet voivat sisältyä tilinpäätöksen liitetietoihin.

Esimerkkejä laskentaperusteista ovat käyttöomaisuuden poistosuunnitelman valinta (tasapoisto, kiihtyvä poisto tai kertapoisto), varaston arvostusmenetelmä (FIFO, keskimääräinen hankintakustannus) sekä rahoitusinstrumenttien arvostus (käypä arvo vs. hankintakustannus).

Jos laskentaperusteita muutetaan, muutoksesta on yleensä ilmoitettava ja aikaisemmat tiedot on esitettävä uudelleen, jotta tilinpäätösten vertailukelpoisuus säilyy. Laskentaperusteet tarjoavat perustan, jolla yritys määrittelee, miten mittaaminen ja arvostus tehdään sekä mitä lasketaan tulokseksi ja varoiksi.

Laskentaperusteita käytetään paitsi tilinpäätöksessä myös kustannuslaskennassa ja projektinhallinnassa, missä ne määrittävät, miten kustannukset ja tulot on laskettu sekä miten tuloksia vertaillaan eri ajanjaksojen tai eri vaihtoehtojen välillä.