laippaliitosten

Laippaliitos on yksi yleisimmistä liitostavoista putkijärjestelmissä. Se koostuu kahdesta laipasta, väliin asennetusta tiivisteestä ja pulttien tai ruuvien avulla puristettavista liitoslevyistä, joilla liitos voidaan tarvittaessa purkaa ja tarkistaa. Tiiviste tukee vuotamattoman liitoksen syntyä putkien päälle.

Tyypillisesti laippaliitos koostuu kahdesta laipasta, joita vastakkain puristetaan pulttien kautta. Väliin asennetaan tiiviste, jonka materiaali riippuu nesteen kemiasta ja lämpötilasta. Laipat ja pulttien kireys määrittävät liitoksen kestävyyden ja tiiviyden. Oikea kiristys ja tasainen kuorma ovat olennaisia.

Laipat valmistetaan yleensä teräksestä tai sen seoksista, kuten hiiliteräksestä tai ruostumattomasta teräksestä; myös valukäyttöä käytetään joissakin sovelluksissa. Tiivisteinä käytetään elastomeerisiä, grafiittipohjaisia tai muita kemialliseen ympäristöön sopivia materiaaleja. Kansainväliset standardit kuten EN 1092-1 sekä ASME B16.5 määrittelevät laippien mitat, koot ja paineluokitukset.

Asennuksessa on varmistettava, että putkien päät ovat puhtaat ja suorakulmaisuus tarkistettu; tiiviste asetetaan oikein ja laipat puristetaan tasaisesti. Tiivistysalueen oikean puristuksen saavuttamiseksi käytetään oikeaa kiristysmomenttia. Testauksessa voidaan käyttää hydrostaattista testausmenetelmää luvanmukaisiin paineisiin.

Laippaliitoksia käytetään laajasti vesihuollossa, teollisuusputkistoissa, öljy- ja kaasuteollisuudessa sekä kemianalyyseissä. Vuotoja ja liitosvikoja voi esiintyä virheellisellä asennuksella, väärästä tiivistevalinnasta tai liiallisesta kuormituksesta. Siksi suunnittelu, valinta ja oikea asennus ovat ratkaisevia.