lämmönsäätelyjärjestelmä

Lämpönsäätelyjärjestelmä, tunnettu myös nimellä termoregulaatio, on biologisten organismien kyky ylläpitää kehon ydinsisälämpötilaa tietyllä alueella, riippumatta ympäröivän ympäristön lämpötilasta. Tämä on elintärkeää solujen optimaalisen toiminnan kannalta, sillä monet entsyymit ja aineenvaihduntaprosessit ovat herkkiä lämpötilan muutoksille.

Lämpönsäätely voi tapahtua sekä ulkoisten että sisäisten tekijöiden avulla. Yksinkertaisimmillaan se voi olla passiivista, kuten eläimen pyrkimistä varjoon kuumalla säällä tai auringonottoa kylmällä. Aktiivisia mekanismeja ovat esimerkiksi vapina, joka tuottaa lämpöä lihastyön avulla, ja hikoilu tai haukottelu, jotka auttavat jäähdyttämään kehoa. Kasveilla lämpönsäätelyyn voivat kuulua esimerkiksi lehtien asennon muuttaminen tai haihtumisen säätely.

Ihmisillä hypotalamus aivoissa toimii kehon lämpötilan säätelykeskuksena. Se vastaanottaa tietoa kehon lämpötilasta ja käynnistää tarvittavat reaktiot, kuten verisuonten supistumisen tai laajenemisen, lihasten supistumisen tai hikoilun. Lämpönsäätelyjärjestelmän häiriöt voivat johtaa hypotermiaan (liian matala ruumiinlämpö) tai hypertermiaan (liian korkea ruumiinlämpö), jotka molemmat voivat olla vaarallisia. Ylläpito tasapainoista sisälämpötilaa on keskeistä selviytymiselle ja terveydelle.