lääkeyliherkkyys

Lääkeyliherkkyys viittaa kehon epänormaaliin vasteeseen lääkeaineen ottamisen jälkeen. Se voi ilmetä allergisena reaktiona tai muuna haittavaikutuksena, joka poikkeaa lääkkeen odotetusta terapeuttisesta vaikutuksesta. Allergiset reaktiot syntyvät, kun immuunijärjestelmä reagoi lääkeaineeseen vierasaineena, vaikka se ei ole itsessään haitallista. Yliherkkyysreaktiot voivat vaihdella lievistä ihottumista vakaviin, jopa elämää uhkaaviin tiloihin, kuten anafylaksiaan.

Yleisimmät lääkeyliherkkyyden oireet sisältävät ihottuman, kutinaa, turvotusta, hengenahdistusta, verenpaineen laskua ja harvoin sokki-tilan. Reaktiot voivat ilmetä heti lääkkeen ottamisen jälkeen tai viivästyneesti, joskus jopa päiviä myöhemmin. Riskitekijöihin kuuluvat aikaisemmat allergiat, perinnöllisyys, ja tiettyjen lääkeaineiden tai apuaineiden altistuminen.

Lääkeyliherkkyyden diagnosointi perustuu potilaan oireiden kuvaamiseen, lääkkeen ottamisen ajankohtaan sekä mahdollisesti ihokokeisiin tai verikokeisiin. Hoito riippuu reaktiotyypistä: lievissä tapauksissa antihistamiineja voidaan käyttää, kun taas vakavissa tilanteissa adrenaliinia ja muita kiireellisiä toimenpiteitä tarvitaan. Ennaltaehkäisyyn kuuluu lääkkeen ottamisen seuranta, allergisten reaktioiden historiaa tarkkaileminen sekä lääkärin ohjeiden noudattaminen.

Jos lääkeyliherkkyyttä epäillään, on tärkeää hakeutua lääkärin hoitoon välittömästi, sillä joissain tapauksissa reaktiot voivat olla vaarallisia. Lääkärin tulee arvioida, voidaanko lääkettä jatkossa käyttää vai onko vaihtoehtoista hoitoa tarpeen.