käyttöjärjestelmärajapinta

Käyttöjärjestelmärajapinta, usein lyhennettynä API (Application Programming Interface), on kokoelma määritelmiä ja protokollia, joita sovellukset käyttävät kommunikoidakseen käyttöjärjestelmän kanssa. Se toimii siltana sovellusten ja käyttöjärjestelmän ydinominaisuuksien välillä, mahdollistaen esimerkiksi tiedostojen käsittelyn, muistin hallinnan ja laitteistojen käytön. API:n avulla ohjelmistokehittäjät voivat hyödyntää käyttöjärjestelmän tarjoamia toimintoja ilman, että heidän tarvitsee ymmärtää syvällisesti käyttöjärjestelmän sisäistä toimintaa.

Eri käyttöjärjestelmillä on omat API:nsa. Esimerkiksi Windowsilla on Win32 API, kun taas macOS ja iOS käyttävät Cocoa API:ta. Linuxissa API:t voivat vaihdella riippuen käytetystä kirjastosta, mutta POSIX-standardi tarjoaa yhteisen rajapinnan monille Unix-tyyppisille järjestelmille. Nämä rajapinnat määrittelevät joukon funktioita, tietorakenteita ja vakioita, joita sovellukset voivat kutsua suorittaakseen tiettyjä tehtäviä.

API:n käyttö helpottaa ohjelmistokehitystä merkittävästi. Se standardoi tavan, jolla sovellukset vuorovaikuttavat käyttöjärjestelmän kanssa, mikä tekee ohjelmista siirrettävämpiä eri alustoille. Ilman API:eja jokainen sovellus joutuisi toteuttamaan käyttöjärjestelmän toimintoja itse, mikä olisi tehotonta ja virhealtista. Käyttöjärjestelmärajapinta on siis olennainen osa modernia ohjelmistokehitystä.