kvartsittappeja

Kvartsittappeja ovat geologinen käsite, joka viittaa kvartsittikivilajista muodostuviin ulkonemiin maastossa, joista muodostuu porrasmaisia tai askeleenkaltaisia pintoja. Tappeja syntyy tyypillisesti alueilla, joissa kvartsittinen kivilaji on vastustuskykyinen ja erosio on rajattu, jolloin vähemmän kestävät kivilajit kuluvat pois ja kvartsittinen johtaa näkyviin porrasmaisia rakenteita.

Taustatekijät ja muodostuminen: Kvartsittitti on kovaa ja kestävää kivilajia, joka syntyy kvartsin sedimentin metamorfisen kiinnittymisen kautta. Eroosion ja rapautumisen jatkuessa kvartsittinen kerros pysyy pitkälti ehjänä, kun taas ympäröivät kerrokset kuluvat nopeammin. Tämä differential erosio johtaa vaiheittain nouseviin, erillisiin kivipinnoihin ja porrasmaiseksi muodostuvaan maastonreliefiin.

Morfologia: Kvartsittappeja voi esiintyä jyrkissä seinä- tai rinteikkäissä näkyminä, sekä kapeampina että leveämpinä porrasmaisina ylänostoina. Yleensä niiden kuivapuoli ja kasvillisuus ovat vähemmän kehittyneitä, ja alapäähän muodostuu tuhkahiekkaa tai lohkareita. Paikoittain kvartsitti esiintyy myös klinkkereina tai kapeina harjanteina, jotka korostuvat valkoisena tai hailtana metallisena sävynä.

Levinneisyys ja merkitys: Kvartsittappeja tavataan erityisesti vanhoilla prekambrisillä torneilla ja kivikeiloilla, esimerkiksi Fennoskandian kilvillä sekä muilla kartoitustilaisuuden mukaan kvartsittitudusalueilla. Ne toimivat geomorfologisina indikaattoreina kivilajin kestävyyden ja eroosion historiallisista olosuhteista, sekä tarj oneet geo- ja pedologisen kartoituksen kannalta arvoa antavia kohteita. Lisäksi ne voivat tarjota puitteet erikoiskasvillisuudelle ja mikrobiyhteisöille vaativissa ympäristöissä.