kuvankäsittelyssä

Kuvankäsittelyssä tarkoitetaan digitaalisten kuvien muokkaamista, parantamista ja analysointia erilaisten algoritmien avulla. Sen tarkoituksena on muuttaa tai tulkita kuvat siten, että ne soveltuvat paremmin ihmisen katsottavaksi tai automaattiseen päätöksentekoon. Tekniikka perustuu kuvapikseleihin ja niiden intensiteettiarvoihin sekä usein värimallien, kuten RGB- tai HSV-mallien käsittelyyn.

Keskeisiä vaiheita ovat esikäsittely, jossa pyritään poistamaan kohina, korjaamaan valaistusolosuhteita ja parantamaan kuvan laatua. Tämän jälkeen suoritetaan kuvankäsittelyn osa-alueita kuten segmentointi (objektien erottaminen taustasta), rekisteröinti (kuvien sovittaminen keskenään ajassa tai tilassa) sekä ominaisuuksien ekstraktio (reunat, tekstuurit, väriominaisuudet).

Analyysissä käytetään määrällisiä ja tilastollisia menetelmiä sekä koneoppimista. Perinteisiä menetelmiä ovat suodatus, kohinanpoisto ja kontrastinparannusmenetelmät; modernit lähestymistavat painottuvat oppiviin malleihin, kuten koneoppimiseen ja syväverkkoihin, joita käytetään luokitteluun, tunnistukseen ja objektien seuraamiseen. Käytännössä kuva voidaan tulkita sekä visuaalisesti että automaattisesti.

Sovelluksia ovat lääketiede (diagnostiikkaa tukeva kuva-analyysi), teollisuusvalvonta ja laadunvarmistus, geoinformatiikka ja satelliittikuvien käsittely, robotiikka sekä digitaalinen valokuvien retusointi ja visuaalinen analyysi.