kuulanheitossa

Kuulanheitossa on yleisurheilun laji, jossa kilpailijat heittävät kuulaa mahdollisimman pitkälle siten, että heiton tulos mitataan ainoastaan silloin, kun kuula osuu maahan sektorin sisäpuolelle. Kuula on painava metalli- tai metalliseoksesta valmistettu pallo, ja se heitetään harjoitus- ja kilpailutilanteessa ringin sisällä.

Kilpailuissa käytettävät kuulat ovat kaikille standardoituja: miehillä kuulan paino on 7,26 kilogrammaa ja naisilla 4 kilogrammaa; junioreille ja muille sarjoille käytetään usein kevyempiä kuulia. Heittorinki on halkaisijaltaan 2,135 metriä, ja heittosektori kattaa noin 34,92 asteen kulman, jonka sisäpuolelle kuulan on tultava osumaan. Jokaisella kilpailijalla on rajoitettu määrä yrityksiä; tulos mitataan ensimmäisestä osumasta, jonka kuula saavuttaa kelvollisen alueen.

Tekniikoita on kaksi päätyyppiä. Glide-tekniikassa heittäjä liu’u ringillä tasaisemmin ja työnnee kuulan noin olkapään korkeudelta ulos syöttöliikkeellä. Rotaatio- tai spin-tekniikka käyttääoksen kiertoliikettä ja vartalon pyörähdystä voimantuotannon tueksi. Valinta riippuu urheilijan ominaisuuksista, lihastasapainosta ja harjoittelun painopisteestä.

Säännöt määrittävät, että hylätyt heitot tai epäonnistunut ponnistus sekä ulosmeno ringin ulkopuolelle ennen vapautusta johtavat tuloksen hylkäämiseen. Laji on olympialainen sekä kansainvälisen seurajärjestön World Athleticsin alaisuudessa ja on osa sekä maailman- että euromestaruuskilpailuja. Kuulanheitossa on pitkä historia, jonka juuressa ovat lajitekniikan kehitys ja kehittyneet harjoitusmenetelmät.