kovariaatit

Kovariaatit referoivat ryhmään sukupuuttoon kuolleita nisäkkäitä, jotka elivät varhaisella eoseenikaudella noin 56–50 miljoonaa vuotta sitten. Nimi *kovariaatti* (lat. *Coryphodon*) on peräisin tärkeimmästä ja tunnetuimmasta edustajastaan, *Coryphodon*-suvusta, joka oli yksi suurimmista ja monimuotoisimmista ryhmän lajeista. Kovariaatit kuuluvat vanhentuneeseen taksoniin *Condylarthra*, joka on nykyään jaettu useampiin ryhmiin, kuten perisodaktiin ja tilakodiin.

Kovariaatit olivat keskikokoisia, nelijalkaisia eläimiä, jotka muistuttivat ulkonäöltään osittain karhua tai suuria koiria. Niiden pituus vaihteli noin 1–1,5 metriä, ja paino oli arviolta 50–100 kilogrammaa. Kovariaatit olivat kaikkiruokaisia, ja niiden hampaat osoittavat, että ne söivät sekä lihaa että kasvisruokaa. Niiden leuanliikkeet olivat monimutkaiset, mikä mahdollisti tehokkaan ruoan pureskelun.

Kovariaatit elivät laajalla alueella, joka käsitti nykyisen Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian. Ne olivat menestyneitä eläimiä oman aikansa ekosysteemeissä, mutta sukupuuttoon ne kuolivat eoseenin ja oliigoseenin välisenä siirtymävaiheena, mahdollisesti kilpailun tai ilmastonmuutoksen seurauksena. Kovariaatit ovat tärkeitä fossiililöytöjä, sillä ne antavat arvokasta tietoa varhaisen eoseenin eläimistöstä ja sen kehityksestä.

Kovariaattien fossiileja on löydetty runsaasti, ja ne ovat auttaneet tutkijoita ymmärtämään paremmin nisäkkäiden evoluutiota ja sopeutumista varhaisella kainozooisella ajalla. Niiden tutkimus on myös merkittävä osa paleontologian ja paleobiologian tutkimusalaa.