korvausmallit

Korvausmallit ovat järjestelmiä, joiden mukaan maksetaan korvauksia tai palkkioita palveluista, tuotteista tai suorituksista. Ne määrittelevät, miten ja milloin osapuolet saavat korvauksensa, minkälaisiin tuloksiin korvaukset sidotaan sekä miten kustannukset ja riskit jakautuvat. Korvausmallit voivat vaikuttaa toiminnan suunnitteluun, hintalöytöihin sekä motivaatioihin.

Korvausmalleja esiintyy monilla toimialoilla. Työsuhteissa ja palvelujen tuottamisessa yleisiä malleja ovat kiinteä palkka, provisio ja tulospohjainen korvaus, jossa ansiot riippuvat esimerkiksi myynnistä, laadusta tai asiakastyytyväisyydestä. Joissakin yhteyksissä käytetään kapitaatio- tai kiinteää kuukausimaksua potilasta kohti palvelujen turvaamiseksi. Tilaus- ja projektisopimuksissa tavataan tulos- tai saavutuksiin sidottuja maksuja sekä kustannusplus-periaatteella laskettuja korvauksia.

Lisäksi korvausmalleja sovelletaan tutkimus- ja kehitystyössä, liiketoimintamalleissa sekä immateriaalioikeuksissa. Lisenssimaksut ja rojaltit ovat tavallisia mallin muotoja IP-alueella, kun taas tuotannon tai palvelun skaalautuvuutta voidaan tukea erillisillä ennalta sovitustuilla palkkioilla tai käyttöpohjaisilla maksuilla.

Suunnittelussa korvausmallin valinnassa huomioidaan tavoitteet, riskin jakautuminen, mittauskyky sekä lainsäädäntö. Hyvä malli on oikeudenmukainen, läpinäkyvä, kannustaa haluttua toimintaa ja soveltuu käytännössä sekä taloudellisesti kestävällä tavalla. Haasteina voivat olla mittausyhteensopivuus, datan laatu ja mahdolliset keinot sekä kilpailuoikeudelliset näkökohdat.