korjausjärjestelmiin

Korjausjärjestelmiin viittaa laajasti erilaisiin menetelmiin ja teknologioihin, joita käytetään virheiden tunnistamiseen ja korjaamiseen tiedonsiirrossa ja tallennuksessa. Nämä järjestelmät ovat olennaisia digitaalisen tiedon luotettavuuden varmistamisessa. Yleisimpiä syitä virheiden syntymiseen ovat fyysisen median, kuten kaapelien tai tallennusvälineiden, epätäydellisyydet tai ympäristön häiriöt.

Virheenkorjausmenetelmät voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan: eteenpäin virheenkorjaus (FEC) ja takaisinkutsuvirheenkorjaus (ARQ). FEC-järjestelmät lisäävät redundanssia lähetettävään dataan, jolloin vastaanotin voi havaita ja korjata virheet ilman tarvetta pyytää uudelleenlähetystä. Esimerkkejä FEC-koodeista ovat Hamming-koodit ja Reed-Solomon-koodit. ARQ-järjestelmät puolestaan käyttävät kuittauksia ja aikakatkaisuja. Vastaanotin ilmoittaa, onko data vastaanotettu virheettömästi. Jos virhe havaitaan tai kuittausta ei tule ajoissa, lähetin lähettää datan uudelleen.

Korjausjärjestelmiä käytetään monilla aloilla, kuten tietoliikenteessä (internet, matkapuhelinverkot), massamuistilaitteissa (kiintolevyt, SSD-levyt), optisissa levyissä (CD, DVD, Blu-ray) ja satelliittiviestinnässä. Tehokkaiden korjausjärjestelmien valinta riippuu sovelluksen vaatimuksista, kuten virheiden todennäköisyydestä, sallitusta viiveestä ja käytettävissä olevasta kaistanleveydestä.