koordinointiyhdiste

koordinointiyhdiste

Koordinointiyhdiste, joka tunnetaan myös kompleksiyhdisteenä, on kemiallinen yhdiste, jossa keskusmetalli-ioni tai -atomi on sitoutunut yhteen tai useampaan ligandiin. Ligandi on molekyyli tai ioni, joka luovuttaa elektroniparin keskusatomille muodostaen koordinaatiokemiallisen sidoksen. Nämä sidokset ovat tyypillisesti kovalenttisia, mutta niillä on myös ominaisuuksia, jotka muistuttavat ionisidoksia. Keskusatomi on yleensä siirtymämetalli, mutta se voi olla myös muita metalleja tai jopa ei-metalleja.

Koordinointiyhdisteiden rakenne määritellään keskusatomin ja sen ympärillä olevien ligandien avulla. Koordinaatioluku kuvaa keskusatomiin suoraan sitoutuneiden ligandien lukumäärää. Koordinointiluku voi vaihdella tyypillisesti 2:sta 12:een, mutta yleisimmät koordinaatioluvut ovat 4 ja 6. Ligandit voivat olla neutraaleja molekyylejä, kuten vesi (aqua) tai ammoniakki (amminea), tai ne voivat olla ioneja, kuten kloridi (kloro) tai syanidi (syaano).

Ligandien ominaisuudet, kuten niiden kyky luovuttaa elektronipareja ja niiden tilavuus, vaikuttavat merkittävästi koordinaatioyhdisteen muotoon ja stabiilisuuteen. Koordinointiyhdisteillä on laaja kirjo sovelluksia eri aloilla, mukaan lukien katalyysi, lääketiede, biokemia ja materiaalitiede. Esimerkiksi hemoglobiini, hapen kuljetuksesta vastaava proteiini veressä, on koordinaatiokompleksi, jossa rauta-ioni on sitoutunut porfyriinirenkaaseen ja happimolekyyliin. Monilla lääkeaineilla on myös koordinaatiokompleksien rakenne.